Levoton yö taas...onneksi ei kipuhuutoa.

 

On mukavaa, kun Silla on alkanut jo vähän kommunikoimaan. Tässä pari esimerkkiä tältä aamulta;

Silla näki pöydällä aamupuurojauhepakkauksensa (ihana sana) ja sanoi; 'Anna mam-mam', ja osoitti sormella itseään. Vähän myöhemmin hän leikki makuuhuoneessa leikkikännykällä ja heitti sen sängylle. Kun hän ei yltänyt ottamaan sitä itse takaisin, hän sanoi; 'Annan-nan'.

 

Kylläpä on sulomusiikkia siivous-friikille äidille, kun Sanni tuossa vieressä siivoaa (Sillan sotkuja) ja laulelee kovaan ääneen iloisena; 'La la laa. La laa'.

 

Eilen kirjoittelin noista Sillan nukkuma-ajoista. Sanni onkin sitten ihan erilainen tapaus. Hän kuuntelee illalla unisadun ja kömpii omaan sänkyynsä noin klo 21.15. Ja herää aamulla 8-9 välillä.Siinä se. Helppoa ja mutkatonta. Vanhemmille vain vähän hankalaa yhdistää tyttöjen eri unirytmit. Sekä illalla että aamulla pitää yrittää pitää Silla hiljaisena, jotta isosikso saa nukuttua. Jos Silla ei olisi noin pieni, jättäisin jo mielelläni häneltä päiväunet pois. Ehkä hän sitten nukkuisi öisin edes hieman pitempään ja rauhallisemmin. Sitten en tosin tiedä milloin tekisin osan etätöistäni. Niitä alkaa jo olla, joinain päivinä, niin paljon, ettei illat enää riitä.