En ole kylläkään saanut paljoa aikaiseksi, mutta silti ovat päivät kovin kiireisiä. Tännekään en ole ehtinyt moneen viikkoon kirjoitella.

Tässä välissä on isompi neiti oppinut päiväkuivaksi. JEE! Kyllä aiheesta käytiinkin monet neuvottelut ja harjoittelutkin. Sitten vaan päätin yksi päivä, että aika on kypsä. Ja kappas kummaa; kaupoissakin myydään nyt vain 'univaippoja'. Niitähän ei voi pitää kuin nukkuessa. Eihän?

Pikkuinen Silla etsii vielä päivärytmiään, mutta onneksi nukkuu yhäkin yönsä yhdellä syötöllä. Kovasti olisi neidillä menohaluja, mutta ei vielä taitoa toteuttaa mielihalujaan. Tosin kierähti jo pari päivää sitten vatsalta selälle. Puhettakin harjoittelee hienosti, lempeistää yhh-hyy-äänteistä raivokkaisiin karjuntoihin. Konsonanttejakin vilahtelee välillä joukossa. Hekotusta ja kikatusta kuuluu etenkin kun iskä ilmeilee tai isosisko naureskelee.

Laittelen uusia kuvia kunhan pääsen niitä siirtelemään. Ei ole pikkuinen Silla ihan vielä samaa mieltä tästä tietsikan äärellä puuhailusta.