Laiva lähti aamulla jo klo 8 ja terminaalissa piti olla tuntia aikaisemmin. Jotta ehdittiin pakattiin kamppeet edellisenä iltana, herättiin klo 5.15 ja nostettiin tytöt klo 5.30 suoraan sängyistä autoon. Peitot vaan käärittiin ympärille ja suunnattiin auton nokka kohti Helsinkiä. Silla nukkui matkan, mutta Sannia taisi reissuun lähtö sen verren jännittää, ettei enää saanut unen päästä kiinni.

Tässä tytöt terminaalin parkkipaikalla.

Me varattiin jo etukäteen laivalle aamainen. Sillalle ei oikein puuro maistunut, mutta kylläkin kaikki muu kiva naposteltava. Suosikit taisivat olla isin lautaselta saadut nakinpalaset.

Menomatka sujui joutuisasti. Ei se kestänytkään kuin kolme tuntia. Tytöistä oli hauskaa juoksennella kannella, mutta leikkihuone oli tyttöjen ehdoton suosikki.

Koska perillä oltiin jo klo 11, eikä huonetta saatu vasta kuin kahden aikoihin, mentiin viettämään aikaa eläintarhaan. Se olikin kuin Sillalle tehty. Isoja laajoja alueita joilla juosta ja temmeltää. Myöhemmin huomattiin, että neiti sai elämänsä ensimmäisen rakkulan kantapäähän. Mutta kyllä hän kävelikin...ja juoksi.

Sanni-parka taas oli aikaisesta herätyksestä niin väsynyt, että kömpi ensimmäistä kertaa liki kahteen vuoteen rattaisiin ja nukahti sinne!

Eläintarhan mielenkiintoisimipa eläimiä olivat norsut ja suuren suuri jääkarhu, joka nousi takajaloilleen parin metrin päässä meistä. Siinä kyllä tunsi itsensä kovin pieneksi. Harmi vaan, että osalla eläimistä oli todella huonot  ja ahtaat olot. Kovasti kuulemma keräävät rahaa ja toivovat lahjoituksia, jotta saisivat kaikille eläimille hyvät olot. Siellä kiertelikin nuoria, jotka möivät erilaisia tuotteita joiden tuotosta osa käytetään tarhaolojen parantamiseen. Me valittiin heijstava norsupehmo muistoksi käynnistä.

Sanni ihastui kovasti hotellihuoneeseemme joka sijaitsi 12. kerroksessa. Huone oli n.s. Onni-Orava-huone. Siellä oli kerrossänky, pinnasänky, potta, lastenshampoot ja -saippuat, amme ja kumiankka, väritysvihkosia ja kyniä. Jopa lapsille omat hammasmukit. Sanni viihtyi siellä niin hyvin, että aina ollessamme muualla hän kyseli; 'Joko mennään taas meidän hyttiin?'. Viime kesäiseltä risteilyltä jäi päälle tuo 'hytti', eikä neiti meinannut millään muistaa, että tällä kertaa yövyttiin huoneessa.

Tälläinen oli näkymä 12. kerroksesta.

Sannia kummastutti kovasti kun 'ulkomailla'tuli samoja lastenohjelmia kuin kotona.

Keskustasta löydettiin pari mukavaa puistoa, joissa tytöt saivat kaikessa rauhassa juosta ja temmeltää. Tällä reissulla keskityttiinkin enimmäkseen ihan oleiluun ja yhdessäoloon.

Sillasta taitaa tulla lintufani. Siinä missä Sanni on aina huomioinut koirat, huomaa pikkuinen linnut. Eläintarhassakin pulut peittosivat norsut mennen tullen. Tässä on neidillä taas joku siivekäs kiikarissa.

Toinen kiva puisto oli erikoinen leikkipaikka. Sellaisia vekottimia ei ollakaan täälläpäin nähty.

 

Reissu oli siis mieluinen koko porukalle. Sanni olisi halunnut mennä laivalle takaisin heti kun oltiin päästy satamassa ulos sieltä. Kotimatka sujui ihan äidin unelman mukaan; molemmat pikkuiset nukahtivat ja saatiin kotisänkyihin heräämättä uniaan jatkamaan. Ei ihan aamuun asti, mutta hienosti kuitenkin.